Kuten tuossa pari päivää sitten kertoilin, niin valkokankaan ajattelin tehdä loppujen lopuksi itse. Kaupasta saatavat kankaat ovat hieman hankalan kokoisia, koska halusin maksimaalisen ison kuvan, mitä leffahuoneessa pystyy projisoimaan tuolla Optomalla. Kuvan koko, mitä lähdin tekemään on 1900mmx1070mm ja vanhalla laskentatavalla se on 86 tuumaa (diagonaalimitta). Ja mitä nyt muistellen vertailee kuvanlaatua valmiskankaisiin, niin onneksi ei tullut ostettua sellasta. Esimerkiksi Grandviewin kankaaseen mitä olin kaupassa katellut, niin en huomaa eroa. Toki kun ne ei ole rinnakkain, niin vaikea tarkalleen vertailla. Mutta eipä sillä väliä, kun laatu riittää omalla silmälle vallan mainiosti.
Ja työkuvausta:Tarvikkeina oli jotakuinkin nämä:
– Höylättyä rimaa 21x40mm kehikkoa varten (5,30eur 3300mm pätkä)
– Raakarimaa ~21x45mm tukirakenteita varten (varastoprojektin ylijäämää)
– Kehyksiä varten 21mmx950mm höylättyä lautaa. (~5,3eur 2500mm lauta)
– D-C-Fix Mustaa Velouria 3,5 metriä, leveys 450mm (~8 eur metri)
– Valkokankaaksi Pimennysverhokangasta, missä tausta valkoista, joka hieman harmahtava sävyltänsä. Rulla oli 150 cm leveä ja kangasta ostin 2,5 metriä. (19,90 eur/m)
– Kulmarautoja kehikon kulmiin (100x100x15). Sai kulmat 90 asteen kulmaan helpommin (~3 eur/kpl)
– Kulmarautoja tukirakenteisiin (50x50x35x2,5) (0,40 eur/kpl)
– Kulmarautoja kehyksien kiinnittämiseen (0,10 eur/kpl)
– Seinään kiinnittämiseen ”kaapinkannatin” (~3 eur pari)
Ja tästähän kasasta lähdettiin liikenteeseen
Aluksi mittasin ja sahasin kehikon rimat oikean mittaiseksi jiirisahan avulla. Mitoitin rimat siten, että rimojen sisälaita muodostaa tavoitellun kuvapinta-alan. Näin rima ei mahdollisesti muodosta varjoja kun kuvaa projisoidaan kankaalle.
Kulmarautojen ruuvaus rimoihin. Kulmaraudat oli tarpeeksi jäykät, että kulma pysyy 90 asteen kulmassa.
Tukirimojen kiinnitykseen käytin hieman edullisempia, mutta saman asian ajavia kulmarautoja. Syy, miksi rauta on riman reunassa selviää seuraavasta kuvasta. Kaksi samanlaista kulmarautaa käytin myös, kun kiinnitin kehystä kehikkoon. Laitoin ne alareunaan, koska sinne kohdistuu suurin massa.
Tukirimat ruuvattu paikoilleen. Jätin rimat sen takia hieman ”irti” tulevan valkokankaan tasosta, ettei ne pääse paistamaan läpi.
Nyt levitin valkokangaan lattialle ja kattelin, oliko siinä huonompia kohtia jossain päin. Koska kangas oli 150cm leveä ja 250cm pitkä, pystyi hakemaan kankaasta parhaimman osion. Yhdessä reunassa oli hieman ruttuja, niin niitä ei tarvinnut ruveta silittelemään pois. Kangas ei päästä valoa läpi ollenkaan. Kaupassa kattelin sitä valoja vasten ja en ainakaan normi kattolamppuja erottanut läpi. Kangas on oikealta puolen melko härskin persikan värinen, mutta sitä ei onneksi tarvi katella 🙂
Väriloistoa .. jaiks 🙂 Aloitin kankaan kiinnittämisen pitkältä sivulta. Aluksi meinas olla hieman ongelmallista kun ruttuja ja aaltoilua meinas tulla vaikka miten kangasta kiristi. Pikkuhiljaa etenemällä ne kuitenkin sai kirittyä pois. Muutama niitti piti ottaa pois ja hieman kiriä lisää, kun kangas oli hieman päässyt vinoon eka kiristysvaiheessa. Kiristys onnistui todella hyvin ja toivottavasti niitä ei myöskään siihen ilmannnu lisää ajanmyötä.
Kangas pingoitettu. Kankaan yläreunassa näkyy hieman aaltoilua, mutta se jää kehyksen alle, koska kehyksessä on leveyttä sen verran.
Seuraavaksi kehyksien saahaminen oikean mittaisiksi. Sisä reuna kehyslaudoista on 1900mm ja toisessa 1070mm (eli tavoiteltu kuvapinta-ala). Velour on noin millin pari paksua, joten en ottanut tätä huomioon sillä vaikutus on kuitenkin niin pieni.
D-C-Fixin kiinnitystä. Reunat nätisti taitellen. Ja nitojalla muutama varmistus takapuolelle (laudan :))
Seuraavaksi kehykset 90 asteen kulmaan ristimitan avulla ja toisiin kiinni raudan paloilla. Ristimitassa oli 5mm heitto, mutta annoin olla. Laitoin kulmaan vielä d-c-fixin ylijäämäpalaset, joten ne peittää mahdolliset pienet raot, ettei seinä näy takaa (varsinkin jos on valkoinen seinä).
Seinäkiinnikkeet paikoillaan. Taitoin niitä hieman irti puusta, että ruuvinkannan saa paremmin läpi. Yläreunaan ja sivuille laitoin tuollaiset pienet kalustekulmat. Alhaalla on pitelemässä ne hieman isommat kulmat.
Koko laitos valmiina. Leikkasin vielä kankaan ylijäämä reunat hieman nätimmäksi
Kuva kun kangas seinällä (salamalla otettu, joten kuva sen takia kadoksissa)
Optoman ja PS3en tuottamaan kuvaa ilman salamaa. Kankas on sen verran tiheään neulottua, ettei siitä erota yksittäisiä lankoja ollenkaan, eli pinta on todella tasainen. FullHD pikselit on monta kertaa suurempia 🙂
Summa summarum: Lopputulos on parempi kuin kuvittelin ja olen todella tyytyväinen. Kun lisäksi rahaa paloi tarvikkeisiin noin 135 euroa, niin siitäkään ei voi valittaa ja kaikenlisäksi se on itse tehty. Ei ole olemassa sellaista myyntimiestä, joka minulle möisi teollisesti tehdyn valkokankaan 🙂
Siitähän tuli tosi asiallisen näkönen ainakin näin valokuvien perusteella.
No huh, siitähän tuli hyvä. Edelleen sitä ensi-iltaa odotellaan 🙂
loistava viesti, kiintoisaa! mistä liikkeestä hankit kankaan?
se jäi epäselväksi, miksi mitoitit ulkorimat tarkkaan varjojen välttämiseksi koska sisällehän jäi nuo kaksi tukirimaa kuitenkin…
Kiitos 🙂
Eurokankaasta hain kankaan.
Suunnittelin tuota valkokangas projektia about siinä samalla kun sitä tein, joten ei osannut kaikkea ottaa huomioon joten varmuuden vuoksi mitoitin hieman ylimääräistä ettei varmasti seinä paista takaa. Ja näin kehyksen liikuttelulle jäi myös varaa kankaan ”päällä”.
Hieno kangas. Mistä tuota D-C-fix muovikangasta saa ? luuletko, että olisi mahdollista säästää kustannuksissa, jos kehyskankaan kiinnittäisi suoraan kehikkoon ilman että rakentaa erillisiä kehyksiä ? Lisäksi jos saisi vielä säädettävät kehykset 4:3 kuvakoolle…
Oulussa Sinooperi -liike myy ainakin tuota. Luulen, ettei kehyksestä tule tarpeeksi tukeva, jos kankaan kiinnittäisi suoraan ”kehyksiin”. Kangas pitää kiinnittää todella kireälle, että siitä saa kaikki rypyt poies.